Tämä kissi se vaa kasvaa ja komistuu! Muarista oon havainnu samaa. Isoo ja pehmoonen on sen syli, mutta parahinta o ko se vie mua narun päässä mettälenkille. Silloon me vietämmä laatuaikaa yhyress. Täss kuvas tuumaan, notta jokohan taas mentääs...
tiistai 23. elokuuta 2011
Ehtoota taas !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)