Muari piti vuaren sapattivapaata, mut tämä poika pani paremmaks ja vietti kissinpäiviä pari vuotta, eikä eres blogiinsa vilkaassu. Ny meirän arki rullaa taas passeliin malliin ja raportooin siitä aikani kuluks aina silloon tällöön.Tämä kissi se vaa kasvaa ja komistuu! Muarista oon havainnu samaa. Isoo ja pehmoonen on sen syli, mutta parahinta o ko se vie mua narun päässä mettälenkille. Silloon me vietämmä laatuaikaa yhyress. Täss kuvas tuumaan, notta jokohan taas mentääs...
1 kommentti:
Mau vaan Walle!
Sä osaat ottaa elämän justiinsa sopivan kissamaisen rennosti. Pari vuotta sapattivapaata voisi olla hyvä juttu meillekin.
Meidän tätimuori ei jaksa ollenkaan olla niin aktiivinen kuin me. Hmmm. tai ehkä se johtuu siitä, että me tehdään niin paljon kaikkea kivaa, että täti ei ehdi ollenkaan toipua näistä meidän jutuista.
Mukavaa syyskesää
Terveisin
Otto ammattikissa
ja
Mirristiina prinsessakissa
Lähetä kommentti