Mä oksalla ylimmällä ....

Ulkoilu omassa pihassa on mukavaa - varsinkin kun välillä pääsen kiipeämään koristeomenapuuhun. Sieltä on hyvä tähyillä pihan tapahtumia. Kaikki sujuu kuitenkin äidin tiukassa valvonnassa ja VALJAISSA. Onneksi. Sillä välillä alastulo on hieman hankalaa ja tarvitaan mamman tukevaa olkapäätä, jonne on helppo laskeutua.

Taidanpa olla musikaalinenkin, sillä mikään ei ole jännempää kuin seurata Oonan viulunsoittoa. Osaan olla hyvin kiitollista yleisöä - vai onkohan se sittenkin tuo jousi, joka tuoksuu hevoselta ja liikkuu vikisten kielillä... Hmm.


Onneksi pääsin taas villiin hiirijahtiin. Leikkihiiri sai kyytiä huoneesta toiseen ja mattojen alta päälle ja takaisin. Kun jahti päättyi, päätyi myös hiiri vesikuppiin - JÄLLEEN ! Hiirenkastajaisia onkin ollut useana päivänä tällä viikolla.